velo

Wikisanakirjasta
Katso myös: Velo, veló, velò, vélo

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

velo

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä velkoa
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä velkoa
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä velkoa

Espanja[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

velo m. (monikko velos)

  1. huntu

Ido[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

velo (yksikön akkusatiivi velon; monikko veli, monikon akkusatiivi velin)

  1. harso, huntu
  2. purje

Italia[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

velo m. (monikko veli)[luo]

  1. huivi, huntu

Etymologia[muokkaa]

latinan sanasta vēlum

Verbi[muokkaa]

velo

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä velare