vastustava
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
vastustava (10) (komparatiivi vastustavampi, superlatiivi vastustavin) (taivutus [luo])
- joka vastustaa
Käännökset[muokkaa]
1. joka vastustaa
|
Verbi[muokkaa]
vastustava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä vastustaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vastustava | vastustavat |
| genetiivi | vastustavan | vastustavien (vastustavain) |
| partitiivi | vastustavaa | vastustavia |
| akkusatiivi | vastustava; vastustavan | vastustavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vastustavassa | vastustavissa |
| elatiivi | vastustavasta | vastustavista |
| illatiivi | vastustavaan | vastustaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vastustavalla | vastustavilla |
| ablatiivi | vastustavalta | vastustavilta |
| allatiivi | vastustavalle | vastustaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vastustavana | vastustavina |
| translatiivi | vastustavaksi | vastustaviksi |
| abessiivi | vastustavatta | vastustavitta |
| instruktiivi | – | vastustavin |
| komitatiivi | – | vastustavine |