varvi
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
varvi (5)
- yksi hirsikerta hirsirakentamisessa
- (vanhahtava) puualusten rakennustelakka, jossa valmis alus liu'utetaan kokonaisena liuskaa pitkin veteen
- (puhekieltä) kierros
- (slangia) yhdyntä
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈʋɑrʋi/
- tavutus: var‧vi
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | varvi | varvit |
| genetiivi | varvin | varvien (varvein) |
| partitiivi | varvia | varveja |
| akkusatiivi | varvi; varvin |
varvit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | varvissa | varveissa |
| elatiivi | varvista | varveista |
| illatiivi | varviin | varveihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | varvilla | varveilla |
| ablatiivi | varvilta | varveilta |
| allatiivi | varville | varveille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | varvina | varveina |
| translatiivi | varviksi | varveiksi |
| abessiivi | varvitta | varveitta |
| instruktiivi | – | varvein |
| komitatiivi | – | varveine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | varvi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- varvi Kielitoimiston sanakirjassa