vapahtaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
vapahtaminen (38)
- teonnimi verbistä vapahtaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vapahtaminen | vapahtamiset |
| genetiivi | vapahtamisen | vapahtamisten vapahtamisien |
| partitiivi | vapahtamista | vapahtamisia |
| akkusatiivi | vapahtaminen; vapahtamisen |
vapahtamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vapahtamisessa | vapahtamisissa |
| elatiivi | vapahtamisesta | vapahtamisista |
| illatiivi | vapahtamiseen | vapahtamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vapahtamisella | vapahtamisilla |
| ablatiivi | vapahtamiselta | vapahtamisilta |
| allatiivi | vapahtamiselle | vapahtamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vapahtamisena (vapahtamisna) |
vapahtamisina |
| translatiivi | vapahtamiseksi | vapahtamisiksi |
| abessiivi | vapahtamisetta | vapahtamisitta |
| instruktiivi | – | vapahtamisin |
| komitatiivi | – | vapahtamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vapahtamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
vapahtamis- | |