valtakirja
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
valtakirja
- päämiehen eli valtuuttajan antama asiakirja, jonka valtuutettu pitää hallussaan ja esittää kolmannelle osapuolelle todistukseksi valttuuttamisesta
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈʋɑlt̪ɑˌkirjɑ/
- tavutus: val‧ta‧kir‧ja
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanoista valta ja kirja
Käännökset[muokkaa]
1. todistus valtuuttamisesta
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
asiakirja, avoin asianajovaltakirja, nimittämiskirja, osapuoli, päämies, valtuutettu, valtuuttaja, valtuuttaminen, valtuutus, yksilöity valtakirja
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- valtakirja Kielitoimiston sanakirjassa