valtakirja

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Valtakirja Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Valtakirja

Substantiivi[muokkaa]

valtakirja

  1. päämiehen eli valtuuttajan antama asiakirja, jonka valtuutettu pitää hallussaan ja esittää kolmannelle osapuolelle todistukseksi valttuuttamisesta

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋɑlt̪ɑˌkirjɑ/
  • tavutus: val‧ta‧kir‧ja

Etymologia[muokkaa]

yhdyssana sanoista valta ja kirja

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

asiakirja, avoin asianajovaltakirja, nimittämiskirja, osapuoli, päämies, valtuutettu, valtuuttaja, valtuuttaminen, valtuutus, yksilöity valtakirja

Yhdyssanat[muokkaa]

valtakirjantarkastus

Aiheesta muualla[muokkaa]