valtaisuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

valtaisuus (40)

  1. se, että on valtainen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋɑlt̪ɑi̯suːs/
  • tavutus: val‧tai‧suus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi valtaisuus valtaisuudet
genetiivi valtaisuuden valtaisuuksien
partitiivi valtaisuutta valtaisuuksia
akkusatiivi valtaisuus;
valtaisuuden
valtaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi valtaisuudessa valtaisuuksissa
elatiivi valtaisuudesta valtaisuuksista
illatiivi valtaisuuteen valtaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi valtaisuudella valtaisuuksilla
ablatiivi valtaisuudelta valtaisuuksilta
allatiivi valtaisuudelle valtaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi valtaisuutena valtaisuuksina
translatiivi valtaisuudeksi valtaisuuksiksi
abessiivi valtaisuudetta valtaisuuksitta
instruktiivi valtaisuuksin
komitatiivi valtaisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo valtaisuude-
vahva vartalo valtaisuute-
konsonantti-
vartalo
valtaisuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan valtainen vartalosta valtais- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]