valmisteleminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
valmisteleminen (38)
- teonnimi verbistä valmistella
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | valmisteleminen | valmistelemiset |
| genetiivi | valmistelemisen | valmistelemisten valmistelemisien |
| partitiivi | valmistelemista | valmistelemisia |
| akkusatiivi | valmisteleminen; valmistelemisen |
valmistelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | valmistelemisessa | valmistelemisissa |
| elatiivi | valmistelemisesta | valmistelemisista |
| illatiivi | valmistelemiseen | valmistelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | valmistelemisella | valmistelemisilla |
| ablatiivi | valmistelemiselta | valmistelemisilta |
| allatiivi | valmistelemiselle | valmistelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | valmistelemisena (valmistelemisna) |
valmistelemisina |
| translatiivi | valmistelemiseksi | valmistelemisiksi |
| abessiivi | valmistelemisetta | valmistelemisitta |
| instruktiivi | – | valmistelemisin |
| komitatiivi | – | valmistelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | valmistelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
valmistelemis- | |