vahvistin

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Vahvistin Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Vahvistinpiiri [1]
Vahvistin [2]

Substantiivi[muokkaa]

vahvistin (33)

  1. elektroniikan laite, jossa pienitehoinen signaali ohjaa suurempaa tehoa
  2. äänentoistojärjestelmän laite, joka vahvistaa eri lähteistä tulevan sähköisen äänisignaalin kaiuttimille tai kuulokkeille syötettäväksi

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋɑhʋist̪in/
  • tavutus: vah‧vis‧tin

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vahvistin vahvistimet
genetiivi vahvistimen vahvistimien
vahvistinten
partitiivi vahvistinta vahvistimia
akkusatiivi vahvistin;
vahvistimen
vahvistimet
sisäpaikallissijat
inessiivi vahvistimessa vahvistimissa
elatiivi vahvistimesta vahvistimista
illatiivi vahvistimeen vahvistimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vahvistimella vahvistimilla
ablatiivi vahvistimelta vahvistimilta
allatiivi vahvistimelle vahvistimille
muut sijamuodot
essiivi vahvistimena
(vahvistinna)
vahvistimina
translatiivi vahvistimeksi vahvistimiksi
abessiivi vahvistimetta vahvistimitta
instruktiivi vahvistimin
komitatiivi vahvistimine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vahvistime-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
vahvistin-

Etymologia[muokkaa]

vahvistaa + -in

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

antennivahvistin, esivahvistin, etuvahvistin, hifi-vahvistin, mikrofonivahvistin, pientaajuusvahvistin, päätevahvistin, sysäyksenvahvistin, tehovahvistin, transistorivahvistin, viritinvahvistin, äänitaajuusvahvistin

Aiheesta muualla[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

vahvistin

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä vahvistaa