vaatimattomuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vaatimattomuus (40)

  1. se, että on vaatimaton

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋɑːt̪iˌmɑt̪ːomuːs/
  • tavutus: vaa‧ti‧mat‧to‧muus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vaatimattomuus vaatimattomuudet
genetiivi vaatimattomuuden vaatimattomuuksien
partitiivi vaatimattomuutta vaatimattomuuksia
akkusatiivi vaatimattomuus;
vaatimattomuuden
vaatimattomuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi vaatimattomuudessa vaatimattomuuksissa
elatiivi vaatimattomuudesta vaatimattomuuksista
illatiivi vaatimattomuuteen vaatimattomuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vaatimattomuudella vaatimattomuuksilla
ablatiivi vaatimattomuudelta vaatimattomuuksilta
allatiivi vaatimattomuudelle vaatimattomuuksille
muut sijamuodot
essiivi vaatimattomuutena vaatimattomuuksina
translatiivi vaatimattomuudeksi vaatimattomuuksiksi
abessiivi vaatimattomuudetta vaatimattomuuksitta
instruktiivi vaatimattomuuksin
komitatiivi vaatimattomuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo vaatimattomuude-
vahva vartalo vaatimattomuute-
konsonantti-
vartalo
vaatimattomuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan vaatimaton vartalosta vaatimattom- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]