vaatija

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vaatija (12)

  1. henkilö, joka vaatii

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋɑːt̪ijɑ/
  • tavutus: vaa‧ti‧ja

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vaatija vaatijat
genetiivi vaatijan vaatijoiden
vaatijoitten
(vaatijain)
partitiivi vaatijaa vaatijoita
akkusatiivi vaatija;
vaatijan
vaatijat
sisäpaikallissijat
inessiivi vaatijassa vaatijoissa
elatiivi vaatijasta vaatijoista
illatiivi vaatijaan vaatijoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vaatijalla vaatijoilla
ablatiivi vaatijalta vaatijoilta
allatiivi vaatijalle vaatijoille
muut sijamuodot
essiivi vaatijana vaatijoina
translatiivi vaatijaksi vaatijoiksi
abessiivi vaatijatta vaatijoitta
instruktiivi vaatijoin
komitatiivi vaatijoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vaatija-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • vaatija Kielitoimiston sanakirjassa