vaanija

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vaanija (12)

  1. henkilö, joka vaanii

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋɑːnijɑ/
  • tavutus: vaa‧ni‧ja

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vaanija vaanijat
genetiivi vaanijan vaanijoiden
vaanijoitten
(vaanijain)
partitiivi vaanijaa vaanijoita
akkusatiivi vaanija;
vaanijan
vaanijat
sisäpaikallissijat
inessiivi vaanijassa vaanijoissa
elatiivi vaanijasta vaanijoista
illatiivi vaanijaan vaanijoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vaanijalla vaanijoilla
ablatiivi vaanijalta vaanijoilta
allatiivi vaanijalle vaanijoille
muut sijamuodot
essiivi vaanijana vaanijoina
translatiivi vaanijaksi vaanijoiksi
abessiivi vaanijatta vaanijoitta
instruktiivi vaanijoin
komitatiivi vaanijoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vaanija-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • vaanija Kielitoimiston sanakirjassa