väritys
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
väritys (39)
- kts. värittäminen
- värittämisen tulos; se millaiset värit jollakin on
- Kekomuurahaiset ovat väritykseltään punamustia.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈʋærit̪ys/
- tavutus: vä‧ri‧tys
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | väritys | väritykset |
genetiivi | värityksen | väritysten värityksien |
partitiivi | väritystä | värityksiä |
akkusatiivi | väritys; värityksen |
väritykset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | värityksessä | värityksissä |
elatiivi | värityksestä | värityksistä |
illatiivi | väritykseen | värityksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | värityksellä | värityksillä |
ablatiivi | väritykseltä | värityksiltä |
allatiivi | väritykselle | värityksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | värityksenä | värityksinä |
translatiivi | väritykseksi | värityksiksi |
abessiivi | värityksettä | värityksittä |
instruktiivi | – | värityksin |
komitatiivi | – | värityksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | väritykse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
väritys- |
Etymologia[muokkaa]
johdos verbistä värittää (värit- + -ys)
Käännökset[muokkaa]
2. värittämisen tulos; se millaiset värit jollakin on
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- väritys Kielitoimiston sanakirjassa