vähäisyys
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
vähäisyys (40)
- se, että jokin on vähäinen
- rikoksen vähäisyys
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vähäisyys | vähäisyydet |
| genetiivi | vähäisyyden | vähäisyyksien |
| partitiivi | vähäisyyttä | vähäisyyksiä |
| akkusatiivi | vähäisyys; vähäisyyden |
vähäisyydet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vähäisyydessä | vähäisyyksissä |
| elatiivi | vähäisyydestä | vähäisyyksistä |
| illatiivi | vähäisyyteen | vähäisyyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vähäisyydellä | vähäisyyksillä |
| ablatiivi | vähäisyydeltä | vähäisyyksiltä |
| allatiivi | vähäisyydelle | vähäisyyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vähäisyytenä | vähäisyyksinä |
| translatiivi | vähäisyydeksi | vähäisyyksiksi |
| abessiivi | vähäisyydettä | vähäisyyksittä |
| instruktiivi | – | vähäisyyksin |
| komitatiivi | – | vähäisyyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | vähäisyyde- | |
| vahva vartalo | vähäisyyte- | |
| konsonantti- vartalo |
vähäisyyt- | |