uuttera
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
uuttera (10) (komparatiivi uutterampi, superlatiivi uutterin) (taivutus)
- paljon työtä tekevä
- Hän on eräs uutterimmista työntekijöistäni.
- toistuva, väsymättömästi suoritettu
- Uuttera opiskelu palkitaan lukuvuoden lopussa.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈuːt̪ːerɑ/
- tavutus: uut‧te‧ra
Käännökset[muokkaa]
Ks. ahkera
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adverbit: uutterasti
- substantiivit: uutteruus
Vastakohta[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- uuttera Kielitoimiston sanakirjassa