uudistus

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

uudistus (39)

  1. se, kun jotain uudistetaan, uudistaminen; uudistamisen lopputulos
    Ajokorttiuudistuksella pyritään parantamaan liikenneturvallisuutta.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi uudistus uudistukset
genetiivi uudistuksen uudistusten
uudistuksien
partitiivi uudistusta uudistuksia
akkusatiivi uudistus; uudistuksen uudistukset
Sisäpaikallissijat
inessiivi uudistuksessa uudistuksissa
elatiivi uudistuksesta uudistuksista
illatiivi uudistukseen uudistuksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi uudistuksella uudistuksilla
ablatiivi uudistukselta uudistuksilta
allatiivi uudistukselle uudistuksille
Muut
essiivi uudistuksena uudistuksina
translatiivi uudistukseksi uudistuksiksi
abessiivi uudistuksetta uudistuksitta
instruktiivi uudistuksin
komitatiivi uudistuksine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]