uskoton

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

uskoton (34-C)

  1. sellainen, joka pettää kahden henkilön väliseen liittoon kuuluvan luottamuksen ja uskollisuuden velvoitteen
  2. sellainen, joka on vailla uskoa

Etymologia[muokkaa]

sanan usko vartalosta usko- ja takaliitteestä -ton

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]