uskomus

Suomi

Substantiivi

uskomus (39) (monikko uskomukset)

1. käsitys, jota pidetään totena. Uskomus voi perustua havaintoon tai intuitioon.
2. perinteinen uskoon tai taikauskoon perustuva käsitys, joka usein liittyy johonkin yliluonnolliseen.

   Vanhan uskomuksen mukaan pääsky tuo kesän.

Käännökset

englanti: belief ruotsi: tro

venäjä: поверье

Liittyvät sanat

• usko, luottamus, vakaumus