urut

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Urut Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Urkujen pillistöä
Urkujen soittopöytä

Substantiivi[muokkaa]

urut (1-D) (monikollinen)

  1. perinteisesti kirkossa käytettävä kosketinsoitin, jossa on sävelten tuottamiseen virtaavan ilman avulla soivat pillit

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈu.rut̪/
  • tavutus: u‧rut

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi urut
genetiivi urkujen
partitiivi urkuja
akkusatiivi –;
urut
sisäpaikallissijat
inessiivi uruissa
elatiivi uruista
illatiivi urkuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi uruilla
ablatiivi uruilta
allatiivi uruille
muut sijamuodot
essiivi urkuina
translatiivi uruiksi
abessiivi uruitta
instruktiivi uruin
komitatiivi urkuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo uru-
vahva vartalo urku-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Hammond-urut, sähköurut, urkuharmoni, urkukappale, urkukonsertti, urkukonsertto, urkukoraali, urkumusiikki, urkuparvi, urkupenkki, urkupilli, urkupiste, urkusävellys, vesiurut

Idiomit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • urut Kielitoimiston sanakirjassa