uppo-outo
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
- täysin tuntematon
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanoista uppo- ja outo, jossa uppo- on alkusoinnun synnyttämä vahvennuspartikkeli, jossa on mahdollisesti myös upota-verbin vaikutusta[1]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- uppo-outo Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768. Hakusana upo-.