ufo
 |
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
ufo (1) (komparatiivi ufompi, superlatiivi ufoin) (taivutus [luo])
- (slangia) outo, kummallinen tai epäuskottava
- ihan ufo juttu
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈufo/
- tavutus: u‧fo
Substantiivi[muokkaa]
ufo (1)
- tunnistamaton lentävä kohde
- Suomalaiset näkevät ufoja vuosi vuodelta enemmän.
- (näennäistiede) jokin sellainen, minkä uskotaan olevan Maan ulkopuolisten olentojen avaruusalus
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ufo | ufot |
| genetiivi | ufon | ufojen |
| partitiivi | ufoa | ufoja |
| akkusatiivi | ufo; ufon |
ufot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ufossa | ufoissa |
| elatiivi | ufosta | ufoista |
| illatiivi | ufoon | ufoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ufolla | ufoilla |
| ablatiivi | ufolta | ufoilta |
| allatiivi | ufolle | ufoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ufona | ufoina |
| translatiivi | ufoksi | ufoiksi |
| abessiivi | ufotta | ufoitta |
| instruktiivi | – | ufoin |
| komitatiivi | – | ufoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ufo- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
- (tunnistamaton lentävä kohde) englanninkielisestä lyhenteestä UFO < sanoista Unidentified Flying Object
- (avaruusolentojen alus) edellisestä
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- ufo Kielitoimiston sanakirjassa