tyyny

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Tyyny Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Kaksi tyynyä [1] sängyllä
Tyynyjä [2]

Substantiivi[muokkaa]

tyyny (1)

  1. vuoteessa käytettävä päänalunen
    Tyyny on tavallisesti nelikulmainen pehmusteella täytetty suljettu pussi.
  2. sohvalla pidettävä irtonainen pehmuste

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪yːny/
  • tavutus: tyy‧ny

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tyyny tyynyt
genetiivi tyynyn tyynyjen
partitiivi tyynyä tyynyjä
akkusatiivi tyyny;
tyynyn
tyynyt
sisäpaikallissijat
inessiivi tyynyssä tyynyissä
elatiivi tyynystä tyynyistä
illatiivi tyynyyn tyynyihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tyynyllä tyynyillä
ablatiivi tyynyltä tyynyiltä
allatiivi tyynylle tyynyille
muut sijamuodot
essiivi tyynynä tyynyinä
translatiivi tyynyksi tyynyiksi
abessiivi tyynyttä tyynyittä
instruktiivi tyynyin
komitatiivi tyynyine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tyyny-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

pielus

Yhdyssanat[muokkaa]

haavatyyny, höyhentyyny, hyppytyyny, ilmatyyny, ilmatyynyalus, istuintyyny, koristetyyny, korvatyyny, lattiatyyny, leimasintyyny, lämpötyyny, neulatyyny, niskatyyny, nypläystyyny, sähkötyyny, samettityyny, sisustustyyny, sohvatyyny, turvatyyny, tyynyliina, tyynynpäällinen, tyynynpäällys, tyynypurukumi, tyynyvääristymä, untuvatyyny, värityyny

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • tyyny Kielitoimiston sanakirjassa