turvautua

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

turvautua (52-F) (taivutus[luo])

  1. etsiä tai hakea jonkun tai jonkin apua, tukea tai suojaa; nojautua, tukeutua
    Hän turvautui oikeusaputoimistoon riita-asiassaan.

Ääntäminen[muokkaa]

  • tavutus: tur‧vau‧tu‧a / tur‧va‧u‧tu‧a

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]