turpa

Suomi

shetlanninponin turpa

Substantiivi

turpa (10-E) (monikko turvat)

1. hevos- tai nautaeläimen kuono
2. (alatyyliä, arkikieltä, halventava) ihmisen kasvot, naama

   Nyt tulee turpaan!

   Haluut sä turpaas?

3. (alatyyliä, puhekieltä, halventava) ihmisen suu

   Nyt turvat tukkoon!

   Turpa kiinni!

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪urpɑ/
• tavutus: tur‧pa

Käännökset

1. eläimen kuono

englanti: muzzle inarinsaame: turbe italia: muso m. ranska: gueule f., gueule f., museau m.

saksa: Maul n., Fresse f. tšekki: morda f. unkari: pofa venäjä: морда

2. ihmisen kasvot, naama

englanti: mug italia: muso m.

ranska: gueule f.

3. ihmisen suu

italia: becco m.

Liittyvät sanat

• nenä, nokka, kuono, kirsu
• turvata

Johdokset

• adjektiivit: turvallinen, turvaton

Yhdyssanat

• ristiturpa, turpahöylä, turpajouhi, turpakarva, turpakeikka, turpakäräjät, turparengas, turpasauna, turpavärkki

törkyturpa

Idiomit

• vetää turpaan
  1. piestä, hakata, pahoinpidellä

Synonyymit

antaa turpaan

lyödä turpaan

pätkiä turpaan

• saada turpaan
  1. joutua pahoinpidellyksi

• haluta turpaan
  1. haastaa riitaa

Sanonnat

• Turpa rullalle!
  1. Ole hiljaa! Suu kiinni!

Synonyymit

Turpa ruttuun!

Substantiivi

Turpia (Leuciscus cephalus)

turpa (10-E)

1. mikä tahansa turpain sukuun kuuluva särkien alaheimon kalalaji tai sellaisen yksilö
2. edellisiin kuuluva laji Squalius cephalus tai sen yksilö

Käännökset

1. Squalius cephalus

azeri: Qafqaz enlibaşı englanti: chub ranska: chevesne m.

ruotsi: färna saksa: Döbel m. turkki: akbalık, tatlısu kefali

Aiheesta muualla

• turpa Kielitoimiston sanakirjassa
• turpa Tieteen termipankissa