turmeleminen

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

turmeleminen

  1. (taivutusmuoto) 4. infinitiivi verbistä turmella

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi turmeleminen turmelemiset
genetiivi turmelemisen turmelemisten
turmelemisien
partitiivi turmelemista turmelemisia
akkusatiivi turmeleminen; turmelemisen turmelemiset
Sisäpaikallissijat
inessiivi turmelemisessa turmelemisissa
elatiivi turmelemisesta turmelemisista
illatiivi turmelemiseen turmelemisiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi turmelemisella turmelemisilla
ablatiivi turmelemiselta turmelemisilta
allatiivi turmelemiselle turmelemisille
Muut
essiivi turmelemisena turmelemisina
translatiivi turmelemiseksi turmelemisiksi
abessiivi turmelemisetta turmelemisitta
instruktiivi turmelemisin
komitatiivi turmelemisine-
+ omistusliite