tuppi

Wikisanakirjasta
Katso myös: Tuppi

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tuppi (7-B)

  1. jonkin ympärillä suojuksena oleva putkimainen toisesta päästä umpinainen esine tai muodostuma
  2. puukon tai miekan terän ympärille tuleva suojus

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪upːi/
  • tavutus: tup‧pi

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tuppi tupet
genetiivi tupen tuppien
(tuppein)
partitiivi tuppea tuppia
akkusatiivi tuppi;
tupen
tupet
sisäpaikallissijat
inessiivi tupessa tupissa
elatiivi tupesta tupista
illatiivi tuppeen tuppiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tupella tupilla
ablatiivi tupelta tupilta
allatiivi tupelle tupille
muut sijamuodot
essiivi tuppena tuppina
translatiivi tupeksi tupiksi
abessiivi tupetta tupitta
instruktiivi tupin
komitatiivi tuppine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo tupe-
vahva vartalo tuppe-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

hermotuppi, jännetuppi, karvatuppi, lehtituppi, puukontuppi, tupenrapina, tuppiavain, tuppihoito, tuppikeksi, tuppilauta, tuppipuukko, tuppisieni, tuppisuu

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • tuppi Kielitoimiston sanakirjassa
  • tuppi Tieteen termipankissa