tuomiopäivä
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tuomiopäivä
- (uskonto) päivä jona luetaan viimeinen tuomio
- vaihtaa tuomiopäivän ajankohtaa
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪uo̯mioˌpæi̯ʋæ/
- tavutus: tuo‧mi‧o‧päi‧vä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tuomiopäivä | tuomiopäivät |
| genetiivi | tuomiopäivän | tuomiopäivien (tuomiopäiväin) |
| partitiivi | tuomiopäivää | tuomiopäiviä |
| akkusatiivi | tuomiopäivä; tuomiopäivän |
tuomiopäivät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tuomiopäivässä | tuomiopäivissä |
| elatiivi | tuomiopäivästä | tuomiopäivistä |
| illatiivi | tuomiopäivään | tuomiopäiviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tuomiopäivällä | tuomiopäivillä |
| ablatiivi | tuomiopäivältä | tuomiopäiviltä |
| allatiivi | tuomiopäivälle | tuomiopäiville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tuomiopäivänä | tuomiopäivinä |
| translatiivi | tuomiopäiväksi | tuomiopäiviksi |
| abessiivi | tuomiopäivättä | tuomiopäivittä |
| instruktiivi | – | tuomiopäivin |
| komitatiivi | – | tuomiopäivine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tuomiopäivä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
1. päivä jona luetaan viimeinen tuomio
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- tuomiopäivä Kielitoimiston sanakirjassa