tuomio

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tuomio (3)

  1. (oikeustiede) tuomioistuimen antama ratkaisu rikos- tai riita-asiassa
    Tuomio on syytteet ja vaatimukset hylkäävä.
  2. (arkikieltä) tuomioistuimen ratkaisussa annettu rangaistus tai sen määrä
    Tuomio on ehdollinen.
    Tuomioksi tuli yksi vuosi vankeutta.
  3. (arkikieltä) varsinkin kielteiseen lopputulokseen päättyvä arvio
    Hallituksen päätös sai oppositiolta murskaavan tuomion, vaikka tehtävä lainmuutos on talouden kannalta välttämätön.
    Perhe antoi tekemälleni hankintapäätökselle myönteisen tuomion, uusi auto tulee.

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

avioerotuomio, elinkautistuomio, erikoistuomioistuin, hallintotuomioistuin, hylkäystuomio, kansantuomioistuin, karkotustuomio, konkurssituomio, kunniatuomioistuin, kuolemantuomio, kuritushuonetuomio, markkinatuomioistuin, murhatuomio, murskatuomio, purkutuomio, pyttytuomio, sakkotuomio, salomonintuomio, salomontuomio, sotarikostuomioistuin, sotatuomioistuin, tappotuomio, tuomioistuin, tuomioistuinasia, tuomioistuinlaitos, tuomioistuinmenettely, tuomiokapituli, tuomiokirkko, tuomiokirkkoseurakunta, tuomiolauselma, tuomionpurku, tuomionvoipa, tuomiopiiri, tuomiopäivä, tuomiorovasti, tuomiosunnuntai, tuomiovalta, tuomiovirhe, tuomita, tuomitseminen, työtuomioistuin, vankeustuomio, välitystuomio, välitystuomioistuin