tuomari
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tuomari (6)
- henkilö, jolla on oikeus käyttää tuomiovaltaa; tuomioistuimen jäsen
- (urheilu) erotuomari
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪uo̯mɑri/
- tavutus: tuo‧ma‧ri
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tuomari | tuomarit |
| genetiivi | tuomarin | tuomarien tuomareiden tuomareitten |
| partitiivi | tuomaria | tuomareita tuomareja |
| akkusatiivi | tuomari; tuomarin |
tuomarit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tuomarissa | tuomareissa |
| elatiivi | tuomarista | tuomareista |
| illatiivi | tuomariin | tuomareihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tuomarilla | tuomareilla |
| ablatiivi | tuomarilta | tuomareilta |
| allatiivi | tuomarille | tuomareille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tuomarina | tuomareina |
| translatiivi | tuomariksi | tuomareiksi |
| abessiivi | tuomaritta | tuomareitta |
| instruktiivi | – | tuomarein |
| komitatiivi | – | tuomareine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tuomari- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
ruotsin sanasta domare
Käännökset[muokkaa]
1. henkilö, jolla on oikeus käyttää tuomiovaltaa
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: tuomaristo, varatuomari
- verbit: tuomaroida
Yhdyssanat[muokkaa]
ammattituomari, arvostelutuomari, erotuomari, herastuomari, hyppytuomari, kehätuomari, kihlakunnantuomari, kiinteistötuomari, käräjätuomari, linjatuomari, maalituomari, maallikkotuomari, makutuomari, mattotuomari, mediatuomari, palkintotuomari, pelituomari, pesätuomari, pistetuomari, päätuomari, ratatuomari, rauhantuomari, sotatuomari, tapaintuomari, tuomarihäviö, tuomarikunta, tuomarinjäävi, tuomarinohjeet, tuomarintoimi, tuomarinvala, tuomarinvirka, tuomaripallo, tuomaripeli, tuomaripiste, tuomaritappio, tuomaritorni, tuomarivirhe, tuomariääni, varatuomari, virkatuomari, ylituomari