tunnus

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tunnus (39)

  1. tietyssä joukossa yksiselitteinen nimi jollekin asialle
    henkilötunnus, käyttäjätunnus
  2. tai muu merkki, josta asia tunnistetaan
    liiketunnus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi tunnus tunnukset
genetiivi tunnuksen tunnusten
tunnuksien
partitiivi tunnusta tunnuksia
akkusatiivi tunnus; tunnuksen tunnukset
Sisäpaikallissijat
inessiivi tunnuksessa tunnuksissa
elatiivi tunnuksesta tunnuksista
illatiivi tunnukseen tunnuksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi tunnuksella tunnuksilla
ablatiivi tunnukselta tunnuksilta
allatiivi tunnukselle tunnuksille
Muut
essiivi tunnuksena tunnuksina
translatiivi tunnukseksi tunnuksiksi
abessiivi tunnuksetta tunnuksitta
instruktiivi tunnuksin
komitatiivi tunnuksine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]