tunnistaa
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
tunnistaa (53) (taivutus[luo])
- todeta itselleen tutuksi
- Tunnistin äitini hänen lapsuuden kuvastaan.
- ottaa selville henkilöllisyys
- Onnettomuuden uhrit tunnistettiin.
- Valvontakamera tallensi tapahtuneen ja poliisi on tunnistanut tekijän.
- huomata, havaita
- Tekijä tunnisti prosessin aikana työskentelylleen ominaisia asioita.
- Poliisikoira tunnisti tekopaikalta tekijän jäljen.
- (tietotekniikka) selvittää käyttäjän identiteetti salasanalla tai avaimen avulla
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪unːist̪ɑːˣ/
- tavutus: tun‧nis‧taa
Käännökset[muokkaa]
1. todeta itselleen tutuksi
|