tumake

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tumake (48-A)[1]

  1. aivojen tai selkäytimen sisällä sijaitseva hermosolukertymä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪umɑkeˣ/
  • tavutus: tu‧ma‧ke

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tumake tumakkeet
genetiivi tumakkeen tumakkeiden
tumakkeitten
partitiivi tumaketta tumakkeita
akkusatiivi tumake;
tumakkeen
tumakkeet
sisäpaikallissijat
inessiivi tumakkeessa tumakkeissa
elatiivi tumakkeesta tumakkeista
illatiivi tumakkeeseen tumakkeisiin
tumakkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tumakkeella tumakkeilla
ablatiivi tumakkeelta tumakkeilta
allatiivi tumakkeelle tumakkeille
muut sijamuodot
essiivi tumakkeena tumakkeina
translatiivi tumakkeeksi tumakkeiksi
abessiivi tumakkeetta tumakkeitta
instruktiivi tumakkein
komitatiivi tumakkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tumakkee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
tumaket-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • tumake Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48-A