tukeva

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

tukeva (10) (komparatiivi tukevampi, superlatiivi tukevin) (taivutus)

  1. pullea, roteva
    Etsitty mies on lyhyt ja tukeva.
  2. jämäkkä, kestävä
    Tässä ralliautossa on tukeva runko.

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Vastakohdat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]

Verbi

tukeva (10)

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä tukea

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi tukeva tukevat
genetiivi tukevan tukevien
(tukevain)
partitiivi tukevaa tukevia
akkusatiivi tukeva; tukevan tukevat
Sisäpaikallissijat
inessiivi tukevassa tukevissa
elatiivi tukevasta tukevista
illatiivi tukevaan tukeviin
Ulkopaikallissijat
adessiivi tukevalla tukevilla
ablatiivi tukevalta tukevilta
allatiivi tukevalle tukeville
Muut
essiivi tukevana tukevina
translatiivi tukevaksi tukeviksi
abessiivi (tukevatta) (tukevitta)
instruktiivi tukevin
komitatiivi tukevine