tuisku

Wikisanakirjasta
Katso myös: Tuisku

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tuisku (1)[1]

  1. navakan tuulen mukana satava tai pöllyävä lumi

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪ui̯sku/
  • tavutus: tuis‧ku

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tuisku tuiskut
genetiivi tuiskun tuiskujen
partitiivi tuiskua tuiskuja
akkusatiivi tuisku;
tuiskun
tuiskut
sisäpaikallissijat
inessiivi tuiskussa tuiskuissa
elatiivi tuiskusta tuiskuista
illatiivi tuiskuun tuiskuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tuiskulla tuiskuilla
ablatiivi tuiskulta tuiskuilta
allatiivi tuiskulle tuiskuille
muut sijamuodot
essiivi tuiskuna tuiskuina
translatiivi tuiskuksi tuiskuiksi
abessiivi tuiskutta tuiskuitta
instruktiivi tuiskuin
komitatiivi tuiskuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tuisku-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

lumituisku, tuiskutuuli

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • tuisku Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1