triumviraatti

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

triumviraatti (5-C)

  1. kolmen (miehen) liitto
    Caesarin murha oli suistanut Rooman jälleen kerran sisällissodan partaalle. Nyt valtaa tavoitteli kolme vahvaa miestä. Marcus Antonius ja Marcus Lepidus olivat molemmat olleet Caesarin luottomiehiä, Octavianus taas oli hänen adoptiopoikansa. Lopulta kolmikko päätyi sopuratkaisuun ja ryhtyi hallitsemaan Roomaa kollegiaalisesti triumviraattina. Octavianus sai johtaakseen valtakunnan länsiosat, Lepidus Afrikan-siirtokunnat ja Antonius itäiset alueet.[1]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi triumviraatti triumviraatit
genetiivi triumviraatin triumviraattien
(triumviraattein)
partitiivi triumviraattia triumviraatteja
akkusatiivi triumviraatti; triumviraatin triumviraatit
Sisäpaikallissijat
inessiivi triumviraatissa triumviraateissa
elatiivi triumviraatista triumviraateista
illatiivi triumviraattiin triumviraatteihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi triumviraatilla triumviraateilla
ablatiivi triumviraatilta triumviraateilta
allatiivi triumviraatille triumviraateille
Muut
essiivi triumviraattina triumviraatteina
translatiivi triumviraatiksi triumviraateiksi
abessiivi triumviraatitta triumviraateitta
instruktiivi triumviraatein
komitatiivi triumviraatteine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Toivari-Viitala, Jaana. Kleopatra - kohukuningatar jo eläessään. Tiede-lehti 8/2001. Verkkoversio (luettu 3.1.2012)