toveri
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
toveri (6)
- henkilö jota yhdistää puhujaan yhteinen työ tai toiminta ja tuttavuussuhde; kumppani, ystävä
- luokkatoveri
- työtoveri
- Piti marssia Saksan rinnalla auringonnousuun, mutta jouduttiin sammutteleen tovereiden tulipaloja Rovaniemellä.
- vasemmistolaisten (ja joidenkin äärioikeistolaisten) aatetovereista käyttämä termi sekä puhuttelusana
- Ne suuret voitot, jotka neuvostokansa on saavuttanut toveri Stalinin johdolla, ovat aina olleet maailman porvaristolle yllättäviä ja käsittämättömiä. (Missä on Stalin, siellä on voitto, Otto Wille Kuusinen)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪oʋeri/
- tavutus: to‧ve‧ri
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | toveri | toverit |
| genetiivi | toverin | toverien tovereiden tovereitten |
| partitiivi | toveria | tovereita tovereja |
| akkusatiivi | toveri; toverin |
toverit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | toverissa | tovereissa |
| elatiivi | toverista | tovereista |
| illatiivi | toveriin | tovereihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | toverilla | tovereilla |
| ablatiivi | toverilta | tovereilta |
| allatiivi | toverille | tovereille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | toverina | tovereina |
| translatiivi | toveriksi | tovereiksi |
| abessiivi | toveritta | tovereitta |
| instruktiivi | – | toverein |
| komitatiivi | – | tovereine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | toveri- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
venäjän sanasta товарищ ’това́рищ’ (továrištš).[1][2]
Käännökset[muokkaa]
2. aatetoveri etenkin vasemmistolaisten kielenkäytössä
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adjektiivit: toverillinen
- substantiivit: toveruus
Yhdyssanat[muokkaa]
aatetoveri, ammattitoveri, asetoveri, asuintoveri, elämäntoveri, huonetoveri, ikätoveri, keskustelutoveri, kilpatoveri, kirjeenvaihtotoveri, kohtalotoveri, koulutoveri, lajitoveri, lapsuudentoveri, leikkitoveri, luokkatoveri, matkatoveri, miestoveri, opiskelutoveri, pelitoveri, puhetoveri, puoluetoveri, pöytätoveri, rikostoveri, sellitoveri, seuratoveri, sovintoveri, taistelutoveri, toveriasunto, toverihenki, toverijoukko, toverikuri, toveripiiri, työtoveri, vierustoveri, virkatoveri, vuodetoveri
Aiheesta muualla[muokkaa]
- toveri Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana toveri.