tooga
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tooga (10)
- antiikin Rooman ylimysten ja virkamiesten vaate, joka koostui noin kuusi metriä pitkästä kankaasta vartalon ympärille kiedottuna
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪oːɡɑ/
- tavutus: too‧ga
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tooga | toogat |
| genetiivi | toogan | toogien (toogain) |
| partitiivi | toogaa | toogia |
| akkusatiivi | tooga; toogan |
toogat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | toogassa | toogissa |
| elatiivi | toogasta | toogista |
| illatiivi | toogaan | toogiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | toogalla | toogilla |
| ablatiivi | toogalta | toogilta |
| allatiivi | toogalle | toogille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | toogana | toogina |
| translatiivi | toogaksi | toogiksi |
| abessiivi | toogatta | toogitta |
| instruktiivi | – | toogin |
| komitatiivi | – | toogine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tooga- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- tooga Kielitoimiston sanakirjassa