todistus
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
Suomi [muokkaa]
Substantiivi [muokkaa]
todistus (39)
- henkilön antama varmistus jostain asiasta
- kirjallinen varmistus jonkin suorituksesta
- Todistukset jaettiin lauantaina.
- todistajanlausunto, oikeudessa annettu selostus tapahtumien kulusta
- (matematiikka) peruslauseista eli aksioomista ja matemaattisia ja loogisia lainalaisuuksia noudattaen johdettu osoitus jonkin väitteen totuusarvosta
Taivutus [muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | todistus | todistukset |
| genetiivi | todistuksen | todistusten todistuksien |
| partitiivi | todistusta | todistuksia |
| akkusatiivi | todistus; todistuksen | todistukset |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | todistuksessa | todistuksissa |
| elatiivi | todistuksesta | todistuksista |
| illatiivi | todistukseen | todistuksiin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | todistuksella | todistuksilla |
| ablatiivi | todistukselta | todistuksilta |
| allatiivi | todistukselle | todistuksille |
| Muut | ||
| essiivi | todistuksena | todistuksina |
| translatiivi | todistukseksi | todistuksiksi |
| abessiivi | todistuksetta | todistuksitta |
| instruktiivi | – | todistuksin |
| komitatiivi | – | todistuksine- + omistusliite |
Käännökset [muokkaa]
paperi
|
oikeudessa
|
matemaattis-looginen
|
