tiedotus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tiedotus (39)[1]

  1. informaatio joka tiedottaa jotakin jo(i)llekin

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪ie̯dot̪us/
  • tavutus: tie‧do‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tiedotus tiedotukset
genetiivi tiedotuksen tiedotusten
tiedotuksien
partitiivi tiedotusta tiedotuksia
akkusatiivi tiedotus;
tiedotuksen
tiedotukset
sisäpaikallissijat
inessiivi tiedotuksessa tiedotuksissa
elatiivi tiedotuksesta tiedotuksista
illatiivi tiedotukseen tiedotuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tiedotuksella tiedotuksilla
ablatiivi tiedotukselta tiedotuksilta
allatiivi tiedotukselle tiedotuksille
muut sijamuodot
essiivi tiedotuksena tiedotuksina
translatiivi tiedotukseksi tiedotuksiksi
abessiivi tiedotuksetta tiedotuksitta
instruktiivi tiedotuksin
komitatiivi tiedotuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tiedotukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
tiedotus-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

aikatiedotus, joukkotiedotus, jäätiedotus, massatiedotus, numerotiedotus, poliisitiedotus, radiotiedotus, säätiedotus, tiedotuskampanja, tiedotuslehti, tiedotusoppi, tiedotuspalvelu, tiedotussihteeri, tiedotustilaisuus, tiedotustoiminta, tiedotusupseeri, tiedotusväline, tilannetiedotus, uutistiedotus

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39