tervahauta

Wikisanakirjasta
Katso myös: Tervahauta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tervahauta

  1. Tervanpolttoa varten tarkoitukseen muotoiltuun maakuoppaan tarkasti aseteltu, sytytetty ja peitetty pilkottujen tervasten ladelma, jonka palamista vartioidaan ja pidetään kytevänä tervan erottumiseksi. Valmis terva valutetaan haudasta putkea pitkin.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪erʋɑˌhɑu̯t̪ɑ/
  • tavutus: ter‧va‧hau‧ta

Etymologia[muokkaa]

yhdyssana sanoista terva ja hauta

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]