teroitus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

teroitus (39)

  1. teroittaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪eroi̯t̪us/
  • tavutus: te‧roi‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi teroitus teroitukset
genetiivi teroituksen teroitusten
teroituksien
partitiivi teroitusta teroituksia
akkusatiivi teroitus;
teroituksen
teroitukset
sisäpaikallissijat
inessiivi teroituksessa teroituksissa
elatiivi teroituksesta teroituksista
illatiivi teroitukseen teroituksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi teroituksella teroituksilla
ablatiivi teroitukselta teroituksilta
allatiivi teroitukselle teroituksille
muut sijamuodot
essiivi teroituksena teroituksina
translatiivi teroitukseksi teroituksiksi
abessiivi teroituksetta teroituksitta
instruktiivi teroituksin
komitatiivi teroituksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo teroitukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
teroitus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä teroittaa (teroit- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]