terhen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
terhen (32)
- (harvinainen) kevyt sumu
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | terhen | terhenet |
| genetiivi | terhenen | terhenten terhenien |
| partitiivi | terhentä | terheniä |
| akkusatiivi | terhen; terhenen |
terhenet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | terhenessä | terhenissä |
| elatiivi | terhenestä | terhenistä |
| illatiivi | terheneen | terheniin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | terhenellä | terhenillä |
| ablatiivi | terheneltä | terheniltä |
| allatiivi | terhenelle | terhenille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | terhenenä (terhennä) |
terheninä |
| translatiivi | terheneksi | terheniksi |
| abessiivi | terhenettä | terhenittä |
| instruktiivi | – | terhenin |
| komitatiivi | – | terhenine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | terhene- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
terhen- | |