teloa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

teloa (52) (taivutus[luo])

  1. satuttaa, vahingoittaa

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪eloɑˣ/
  • tavutus: te‧lo‧a

Etymologia[muokkaa]

Peräisin tela-sanasta.[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • teloa Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kaisa Häkkinen. Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY, 2004: teloittaa