tekele

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tekele (48)[1]

  1. huonolaatuinen, taitamattomasti tehty esine
    Semmoinen tekele oli vain irvikuva sahapukista.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪ekeleˣ/
  • tavutus: te‧ke‧le

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tekele tekeleet
genetiivi tekeleen tekeleiden
tekeleitten
partitiivi tekelettä tekeleitä
akkusatiivi tekele;
tekeleen
tekeleet
sisäpaikallissijat
inessiivi tekeleessä tekeleissä
elatiivi tekeleestä tekeleistä
illatiivi tekeleeseen tekeleisiin
tekeleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tekeleellä tekeleillä
ablatiivi tekeleeltä tekeleiltä
allatiivi tekeleelle tekeleille
muut sijamuodot
essiivi tekeleenä tekeleinä
translatiivi tekeleeksi tekeleiksi
abessiivi tekeleettä tekeleittä
instruktiivi tekelein
komitatiivi tekeleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tekelee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
tekelet-

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • tekele Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48