tasainen
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
tasainen (38) (komparatiivi tasaisempi, superlatiivi tasaisin) (taivutus [luo])
- sellainen, jossa ei ole paljoa kuoppia tai mäkiä
- Pöydän pinta on tasainen.
- sellainen, joka suhtautuu asioihin rauhallisesti ja vähäeleisesti
- En ole koskaan nähnyt hänen suuttuvan. Hän on todella tasainen luonteeltaan.
- (tilastotiede) sellainen, jossa havainnot jakaantuvat (lähes) tasaisesti (jakaumasta)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪ɑsɑi̯nen/
- tavutus: ta‧sai‧nen
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Vastakohdat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adverbit: tasaisesti
- substantiivit: tasaisuus
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- tasainen Kielitoimiston sanakirjassa