tasainen

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

tasainen (38) (komparatiivi tasaisempi, superlatiivi tasaisin) (taivutus [luo])

  1. sellainen, jossa ei ole paljoa kuoppia tai mäkiä
    Pöydän pinta on tasainen.
  2. sellainen, joka suhtautuu asioihin rauhallisesti ja vähäeleisesti
    En ole koskaan nähnyt hänen suuttuvan. Hän on todella tasainen luonteeltaan.
  3. (tilastotiede) sellainen, jossa havainnot jakaantuvat (lähes) tasaisesti (jakaumasta)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪ɑsɑi̯nen/
  • tavutus: ta‧sai‧nen

Etymologia[muokkaa]

tasa- + -inen

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Vastakohdat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]