tartutus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tartutus (39)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪ɑrt̪ut̪us/
- tavutus: tar‧tu‧tus
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tartutus | tartutukset |
genetiivi | tartutuksen | tartutusten tartutuksien |
partitiivi | tartutusta | tartutuksia |
akkusatiivi | tartutus; tartutuksen |
tartutukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tartutuksessa | tartutuksissa |
elatiivi | tartutuksesta | tartutuksista |
illatiivi | tartutukseen | tartutuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tartutuksella | tartutuksilla |
ablatiivi | tartutukselta | tartutuksilta |
allatiivi | tartutukselle | tartutuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tartutuksena | tartutuksina |
translatiivi | tartutukseksi | tartutuksiksi |
abessiivi | tartutuksetta | tartutuksitta |
instruktiivi | – | tartutuksin |
komitatiivi | – | tartutuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tartutukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
tartutus- |
Etymologia[muokkaa]
johdos verbistä tartuttaa (tartut- + -us)
Käännökset[muokkaa]
1. tartuttaminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- tartutus Kielitoimiston sanakirjassa