tamma

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Tamma Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Esihevostamma ja sen varsa

Substantiivi[muokkaa]

tamma (9)

  1. naaraspuolinen hevonen, naarashevonen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪ɑmːɑ/, [ˈt̪ɑ̝mːɑ̝]
  • tavutus: tam‧ma

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tamma tammat
genetiivi tamman tammojen
(tammain)
partitiivi tammaa tammoja
akkusatiivi tamma;
tamman
tammat
sisäpaikallissijat
inessiivi tammassa tammoissa
elatiivi tammasta tammoista
illatiivi tammaan tammoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tammalla tammoilla
ablatiivi tammalta tammoilta
allatiivi tammalle tammoille
muut sijamuodot
essiivi tammana tammoina
translatiivi tammaksi tammoiksi
abessiivi tammatta tammoitta
instruktiivi tammoin
komitatiivi tammoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tamma-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Vastakohdat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

siitostamma, tammahevonen

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • tamma Kielitoimiston sanakirjassa

Aari[muokkaa]

Numeraali[muokkaa]

tamma

  1. (kardinaaliluku) kymmenen