taktikko
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- (sotavoimat, ym.) henkilö, joka harjoittaa taktiikkaa ja yleensä myös osaa ja hallitsee sen
- Meikä masi oli iltalomilla oikea taktikko, mutta muijalla oli jo silloin strategia hallinnassa.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪ɑkt̪ikːo/
- tavutus: tak‧tik‧ko
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | taktikko | taktikot |
| genetiivi | taktikon | taktikoiden taktikoitten taktikkojen |
| partitiivi | taktikkoa | taktikkoja taktikoita |
| akkusatiivi | taktikko; taktikon |
taktikot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | taktikossa | taktikoissa |
| elatiivi | taktikosta | taktikoista |
| illatiivi | taktikkoon | taktikkoihin taktikoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | taktikolla | taktikoilla |
| ablatiivi | taktikolta | taktikoilta |
| allatiivi | taktikolle | taktikoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | taktikkona | taktikkoina taktikoina |
| translatiivi | taktikoksi | taktikoiksi |
| abessiivi | taktikotta | taktikoitta |
| instruktiivi | – | taktikoin |
| komitatiivi | – | taktikkoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | taktiko- | |
| vahva vartalo | taktikko- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. henkilö, joka harjoittaa taktiikkaa ja yleensä myös osaa ja hallitsee sen
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- taktikko Kielitoimiston sanakirjassa