taivutuspääte

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

taivutuspääte

  1. taivutettavan sanan vartalon, joskus taivutusvartalon, loppuun tulevaa päätettä ilmentävä morfeemi, mm. nominien sija- ja lukupääte ja verbin persoona-, luku- ja aikamuotopäätte
    Sanan taivutusmuoto saadaan lisäämällä taivutuspääte.

Etymologia[muokkaa]

yhdyssana sanoista taivutus ja pääte

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]