taipuvainen
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
taipuvainen (38) (komparatiivi taipuvaisempi, superlatiivi taipuvaisin) (taivutus [luo])
- sellainen, jolla on taipumusta johonkin
- Hän on kovin taipuvainen liioitteluun.
- Isäni on taipuvainen juopotteluun.
- sellainen, joka kallistuu ajattelemaan tai toimimaan jollakin tavalla; suostuvainen, myöntyväinen
- Pitkän suostuttelun jälkeen hän oli lopulta taipuvainen hyväksymään ehdotuksen tietyin ehdoin.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪ɑi̯puˌʋɑi̯nen/
- tavutus: tai‧pu‧vai‧nen
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- taipuvainen Kielitoimiston sanakirjassa