tail

Englanti

Substantiivi

tail - häntä

tail mon. tails

1. (anatomia) häntä; pyrstö
2. (tähtitiede) pyrstö
3. (tekstiili) helma, hännys
4. lentokoneen pyrstö, takaosa
5. niskapalmikko
6. (kirjapaino) alamarginaali
7. (puhekieli) takapuoli, perä

Ääntäminen

• IPA: /ˈteɪɫ/
• 

  
  • Näin äännetään alueella: Yhdysvallat

Idiomit

• the tail wagging the dog - esimerkiksi politiikassa: häntä vie koiraa, myöntyä vähemmistön edessä, noudattaa muutaman henkilön tahtoa